Вторник, 13.11.2018, 03:09
Приветствую Вас Гость | RSS

Сайт села Вешкелица

Каталог статей

Главная » Статьи » Статьи о Вешкелице

"Suvaičen sinuu – minun Karjal!"
Oma Karjal, meččy, suot da jovet,
Järvet, kivet, hierut niijen rannoil.
Sinä elät, sinä meile olet.
Tämä mieli minul vägie andau.
(Z. Dubinina)
Suvaičen sinuu - minun Karjal!
Jogahizel ristikanzal on oma mua. Minun mua – Karjalan Tazavaldu. Äijü voi sanella mittuine on čoma da kaunis meijän mua. Sijoituu Karjal Ven’an luodehel. Pinduala on 180,5 km. Päivänlaskul Karjal rajoituu Suomenke, suvel – Vologodskoin da Piterin alovehinke, pohjaizel – Murmanskan alovehenke, päivännouzul -Arhangel’skoin alovehenke. Koillizel Karjalan rannal on Valgei meri.
Karjal – on järvien da jogien mua. Täs on 61000 järvie. Suurimat ollah Oniegu da Luadogu. Karjalas on läs 27000 jogie. Suurimat ollah Vodla, Kem’, Onda, Unga, Čirka-Kem’, Kovda, Šuja, Suna, Vig.
Karjalas eletäh erilazet kanzalisuut: kaikiedu läs 213. Enämbi kaikiedu on ven’alazii – 76,6 %,; karjalazii on 9,2 %; valgoven’alazii – 5,3 %; ukrainalaizii – 2,7 %; suomelaizii – 2,0 %; vepsäläizii – 0,7 %. Valdivo kieli Karjalas on ven’an kieli, no rahvahal on mahto paista karjalan, suomen, vepsän kielil.
Tazavallas on 16 piirii: Belomorskan, Kalevalan, Kemin, Kondupohjan, Lahdenpohjan, Louhen, Karhumäin, Muezerkan, Anuksen, Pitkärannan, Prionežskan, Präžan, Pudožan, Segežan, Sordavalan, Suojarven. Karjalan piälinnu – on Petroskoi, kuduan alusti 1703 vuvvennu Petr I.
Karjalas on oma lippu, eromerki da gimnu. Karjalan piälikkö on S. Katanandov.
Ylen mieldykiinittäi on Karjalan histourii:
•Ezmäzet ristikanzat tuldih Karjalah 6-7 vuozituhanden aigah enne mejän eerua.
•Karjalaine heimo on roinnuhes I vuozituhanden aigah Karjalan kannaksel, pohjas-päivänlaskupuolizen Luadogujärven rannikol.
•12 vuozituhandes Karjalan rahvahan formiruičus meni Novgorodan alavozes.
•1478 vuvves Karjal liityi Ven’an tsentralizuitun valdivoh.
•20 oraskuudu 1784 vuvvennu oli perustettu Anuksen gubernii.
•8 kezäkuudu 1920 vuvvennu – Karjalan Ruadairahvahan Kommuunu.
•25 heinykuudu 1923 vuvvennu – Karjalan Avtonomien Nevvostovaldivo Sotsialističeskoi Tazavaldu.
•31 kevätkuudu 1940 vuvvennu – Karjalan-Suomelaine tazavaldu.
•16 heinykuudu 1956 vuvvennu - Karjalan Avtonomien Nevvostovaldivo Sotsialističeskoi Tazavaldu.
•13 kylmykuudu 1991 vuvvennu – Karjalan tazavaldu.
Karjalas on ylen äijy kummalistu čuppua. Onnuako vähä löydyy rahvastu, kuduat ei kuultu čomua Karjalan kohtua: suarii Kiži, Valaam, Solovki.
Turistat omil silmil voijah nähtä:
•Martsial’nie Vodi – vahnaline Ven’an huogavundu kohtu
•Kivač puisto
•Ijätaloi da Iskusstvotaloi Kondopohjas
•Karjalan tyttiteatru
•Petroglifat
•Oman muan muzei Petroskois da äijy mida muudu.
Mieros kaikile on tunnettu karjalan-suomen eepossu “Kalevala”, kudai kirjutti suomelaine tiedomies Elias L’onnrot. Eepossu tuli ilmah 1835 vuvvennu. “Kalevalas” on 50 runuo. Nygöi se on kiänetty eri kielilöih. Tuttavat karjalan piirustaijat: G.Stronk, O.Borodkin, M.Mečev, T.Jufa da muut, piirustettih “Kalevalua” omis kuvis. “Kalevalua” myö voimmo kuulta karjalan muuzikas: J.Sibelius (Lemminkäinen), G.Sinisalo (Sampo), G.Sardarov (Kullervo), A.Repnikov (Kandelehen roindu).
Karjalas on ylen bohattu fol’kloru, kudai i nygöi eläy rahvahan elokses. Runoilijat da suarnansaneilijat: A.Perttunen, I.Fedosova, T.Rjabinin, M.Korguev da toizet ollah tuttavat Ven’as, Karjalas, Suomes. Äijy rahvastu tiedäy karjalan suarnua, sanapolvie, runuo, arbaituksii.
Minä olen ylbei sendäh gu olen rodinuhes Karjalas, Suojärven piiris, kus on minun kodoimua - pieni karjalaine kylä Veškelys. Karjalan kieles on yksi sanapolvi kudai minun mieldy myö ozuttau suvaičustu Karjalah da minun kyläh Veškelykseh. Tämä sanapolvi on: vieras mua – mušt’oi, oma mua – manžoi.
Enzimästy kerdua Veškelyksen prihodu oli mainittu dokumentois vuvvennu 1788. Vuvvennu 1858 mejän küliä sanottih Veškel’skoe mirskoje obščestvo. Anuksen gubernien kartal vuvvennu 1908 meijän elopaikku oli kui Veškelyksen pogostu. Vuozinnnu 1927- 1930 Veškelys kuului Siämärven piirih.Vuozinnu 1930-1956 Veškelys kuului Priäžän rajonah. Vuvves 1956 kylä kuuluu Suojärven piirih. Sil vuvvel täs oli perustettu Veškelyksen souhozu. Souhozas oli jugei ruado: Piettih žiivattua, kezäl niitettih heiniä, zvierofermal oli norkua, kazvatettih kartohkua.
Veškelykseh küläh kuulutah hierut: Kirikkömägi, Pappila, Padagdja, Makkoila, Vatčaila, Niikoila, Pedri, Hoškoila. Lähäl ollah hierut: Loginselgü, Potkuselgü, Niiniselgü, Meloilu, Lagilambi, Kaššalilambi, Savilačču, Ar‘koila, Padaniekku, Vehkuselgü, Inžuniemi, Mikkoi, Pešin Semoi, Jurikku, Barti, Juplu, Pelleine, Deku, Kudžoiniemi.
Kyläs on äijü järvie: Kirikköjärvi (järvel seizoi kirikkö), Matkajärvi (järvi on dorogupieles), Tervulambi (lammel lähäl laskiettih tervua), Maimulambi (järves oli äijü maimua), Čižma, Koverlambi, Joučenjärvi.
Nygöi Veškelükses eläü 693 hengie. Niilöis läs 65% ollah karjalazet. Külä on čoma joga vuvvenaijal. Küläs on puu- dai kirpičču kodii.
Meijän küläs on histourii-arhitektuurizii mustomerkilöi: Sorokinoin taloi da Georgien časounu. On Veškelükses hüvä škola, kus opastuu 96 opastujua. Vuvvennu 1998 küläs avavui lapsienkodi. On 2 laukkua, počtu, ambulatourii.
Kyläs pruaznujah äijü pruazniekkua: Uuzi vuozi, Keviän vastavundu dai muudu. Joga vuottu küläs on Veškelüksen pruazniekku – Sroičanpäivü.
Minä ylen suvaičen omua muadu da tahton toivottua omale kyläle ozua da kaikkie hyviä!

Чайкина Ульяна
Категория: Статьи о Вешкелице | Добавил: Kuldaine (22.05.2009)
Просмотров: 801 | Комментарии: 1 | Рейтинг: 5.0/1
Всего комментариев: 1
1 Kuldaine  
applause

Добавлять комментарии могут только зарегистрированные пользователи.
[ Регистрация | Вход ]
Сбор средств
Погода
Чат